Olen tottunut mittaaja, mutta viime aikoina pohdin yhä enemmän ja enemmän, onko hyvinvoinnin mittaamisessa aktiivisuusrannekkeella todella järkeä vai onko se enemmänkin hifistelyä? Mittaan lasteni ruutuaikaa ja vertaan sitä heidän käyttäytymiseensä. Mittaan ja optimoin perheemme ruokakustannuksia ja seuraan tarkkaan sijoitustemme menestymistä. Ilman muuta myös mittaan omaa hyvinvointiani, mikä onkin osoittautunut mittareista hankalimmaksi heilauttaa haluttuun suuntaan. Teenkö parhaimmat päätökseni mittareihin perustuen, vai tulisivatko parhaimmat tulokset mittaamattakin?
Mittaan hyvinvointiani oman fiiliksen lisäksi aktiivisuusrannekeella, jonka sain joululahjaksi pari vuotta sitten. Myös sitä ennen minulla on ollut aktiivisuusrannekkeita, ja aikaisemmin olen ollut kiinnostunut lähinnä juoksulenkkini pituudesta. Tässä uudessa rannekkeessa on aiempia rannekkeita enemmän mittareita, ja datasta kiinnostuneena ihmisenä olen tehnyt kokeiluita perustuen rannekkeen antamiin mittaustuloksiin.
Prompti: Chat GPT 2026, kuvan toteutus Midjourney 2026
Tavoitteenani on ollut hyvinvointilukujeni nostaminen omaa toimintaani optimoimalla. Olen suorittanut palautumista, lisännyt liikuntaa ja vahdannut kaloreita, mutta mitään merkittävää tulosta en ole saanut optimoinneillani aikaiseksi. Tästä syystä olen alkanut pohtimaan, onko tässä mittaamisessa mitään järkeä, kun joka tapauksessa voin hyvin?
Aktiivisuuden, kaloreiden ja palautumisen mittaaminen
Teen toimistotyötä ja aktiivisuutta työpäivän aikana ei varsinaisesti tule, joten ihan ensimmäisenä aktiivisuusrannekkeen saatuani aloin seuraamaan, että aktiivisuuteni olisi lähelle 100 % päivittäin. Mitään suuria elämänmuutoksia 100 % pääseminen ei tarvinnut sillä koirataloudessa lenkit kuuluvat säähän kuin säähän ja lisäksi olen aktiivinen kuntosalillakävijä. Käyn myös jumpassa ja säiden salliessa hölkkään mielelläni. Lapsiperheessä aktiivisuutta tuntuu tulevan myös kuin itsestään.
Toinen hieman hankalammin seurattava tavoite oli, että energian saanti olisi vähemmän kuin rannekkeen ilmoittama kalorimäärä sillä halusin saada jokusen kilon painoa tiputettua. Tämän tavoitteen mittaamiseen latasin sovelluksen, jonne ruokamäärät syöttämällä sain tietää päivittäisen syötyjen kaloreiden määrän. Tämä kokeilu kesti pari viikkoa, sillä syömisestä tuli ihanan perheen yhteisen hetken hetken sijaan suoritus ja vielä hankalammaksi tilanteen teki, kun lapseni alkoivat ihmettelemään ruuan punnitsemista ja toivoivat ääneen, etten punnitsisi ruokiani, jos heillä on kavereita kylässä. Myöskään tavoitteeni, eli painon tiputtamisen puolesta tätä projektia ei tarvinnut jatkaa paria viikkoa pidemmälle, mitään merkittävää muutosta ei tapahtunut.
Kolmas mittari oli HRV, jonka ranneke ilmoittaa lukuna, mutta ei sen kummemmin ilmoita mitä luku tarkoittaa. Selvitin HRV:n tarkoittavan sydämen sykevälivaihtelulla palautumista ja autonomisen hermoston toimivuutta. Oma lukuni 31 tarkoitti, että kunnossa olisi parantamisen varaa ja tulin lukemani perusteella siihen lopputulemaan, että palautumista pitää alkaa tehostamaan. Joten suorittajana lähdin näin tietysti tekemään. Kevensin salitreenejä, jumppia ja lenkkejä. Aloitin hengitysharjoitukset, kokeilin erilaisia mindfullnessharjoituksia, vaihdoin osan päivän kahviannoksista teehen ja menin aikaisemmin nukkumaan, kävin joogassa ja jopa energiahoidossa. Tietysti myös seurasin, että lähtisikö HRV uudistusten myötä nousuun ja ta-daa, mitään merkittävää raportoitavaa muutosta ei mittaristossa tapahtunut. Eniten HRV:ni nousi, kun olemme perheen kanssa mökillä tekemättä mitään erityistä. Korkeimmillaan luku on käynyt muistaakseni jonakin yksittäisenä päivänä 40 tuntumassa.
Prompti: Chat GPT 2026, kuvan toteutus Midjourney 2026
Nyt viimeisempänä olen mielenkiinnolla seurannut, miten rannekkeesta on näkynyt Keski-Suomen kerrankin ajoissa oleva kevät ja tällä tarkoitan sitä, miten mittaristo suhtautuu kävelyn lisääntymiseen. Olen kävellyt koiran kanssa pidempiä lenkkejä ja tehnyt kuntosalireissut auton sijaan kävellen, kävelyä on tullut extraa lähes päivittäin reippaan tunnin joskus kahdenkin verran ja kilometrit ovat siinä 5-10km välillä. Lopputulema tämän parin viikon jaksolla on, että olen rannekkeen mukaan ollut ylikuormittunut 13 päivää ja yhtenä päivänä jopa vamma- ja sairastumisriskissä. Itse koen, että energiaa on tullut paljon lisää, voin hyvin ja nukuttaakin paremmin. Painoon, vyötärönympärykseen, HRV:n tai mihinkään muuhun mittariin tällä liikuntamäärän lisäämisellä ei ole juuri ollut merkitystä tällä lyhyellä tarkastelujaksolla. Kardiokuorman sietokyky on noussut jokusen asteen ja meinaan jatkaa lämmöstä nauttimista kävelyiden merkeissä, vaikka mittaristo ranteessa onkin eri mieltä.
Turhautumisesta tuloksiin
Tämä ranneke-episodi on saanut minut miettimään mittaamisen järkevyyttä. Jos en saa haluamaani tulosta, eli painon putoamista, dataan perustua aikaiseksi, onko kyse siitä, että teen vääriä asioita, mittaanko vääriä asioita vai onko mittari väärä. Vai kannattaisiko vain elää ja tehdä parhaansa ilman mittaamista ja katsoa mihin se riittää. Monesti oma tekemiseni on kasvanut ja kehittynyt parhaiten silloin, kun lopetan suorittamisen, suoritusten mittaamisen ja teen niin kuin itse parhaaksi näen.
Vaikka en ole saanut hyvinvointini mittaamisella ja omaa toimintaa optimoimalla haluttuja tuloksia en silti ole valmis luopumaan aktiivisuusrannekkeesta ja mittaamisesta. Olen nimittäin vakuuttunut, että löydän tavan, jolla saan halutut tulokset ja onnistumista haluan tietysti mitata. Ja ihan selvennyksenä, tahdon sanoa, että jaksan hyvin, nukun hyvin ja voin kaiken kaikkiaan hyvin, joten sikäli pohdituttaa, että miksi ylipäätään olen aikoinaan aloittanut oman hyvinvointini optimoinnin. Kävisin puntilla ja lenkillä joka tapauksessa, mittarilla tai ilman.
Mitä ajatuksia sinulla on aktiivisuusrannekkeista tai vastaavista mittareista? Oletko datakoukussa, luopunut mittaamisesta vai oletko saanut haluamasi tuloksia muilla tavoilla?